Uusia leluja ja lasten juttuja
Hinthaarassa on katu, minkä nimi on Fallaksenkatu. Uskomatonta... Hinthaara-niminen paikka, mistä löytyy Fallaksenkatu. Ei ihme ettei mulla oo koskaan mitään sutinaa täällä. Luulin jo, että vika on minussa.
Isän vaimo osti mulle eilen mp3-soittimen. Itse olisin ostanut jonkun rämän radion, mikä olisi kotona päätynyt vessaan tai parvekkeelle. Eihän tuotakaan pitänyt ostaa, mutta rouva paineli takaisin kauppaan ja iski visan tiskiin. Kyllä siinä sai hyvin nätisti kiitellä. Myyjäkin oli niiiiin suloinen... =) Radio kuului hyvin töissä kunnes rikoin kuulokkeet. Onneksi ne ei ollut soittimen omat, vaan vanhat ja maaliset. Silti vähän riepoi, kun juuri oli sen toimivan radion mitä viikon verran kaipailin.
Maalaus edistyy pikkuhiljaa. Oikea käsi on kipeä niskaan saakka. Ilmeisesti mun puristusote on liian tiukka tai jotain. Hoidossa olevat lapset ovat kyllä suloisia, mutta kuin kärpäset märässä aidassa kiinni heti kun selkänsä kääntää. Eihän ne mitään tottele. Katsovat vaan silmät pyöreinä hiljaa, kun niille jotain sanoo. Ja mitä se lällättely meinaa?? Ajat tuntuvat muutenkin ihan oikeasti muuttuneen. Toissapäivänä eräs poika tarjoutui prinssiksi. En muista sellaista omasta lapsuudestani (eli siis viime kesästä). Eihän kukaan prinssi halunnut olla, vaan He-man tai joku muu siisti sankari. Prinsessat eivät kelpuuttaneet pientä miestä prinssiksi. Ilmeisesti hänestä tuli vain se tyyppi, joka huutaa tulkaa katsomaan prinsessaa.
Maalatessa, terassi-iltoja odotellessa
teidän prinsessa =)
4 Comments:
Googletin itseni tänne pitkästä aikaa. Jännää, saadaan kisa kumpi tätiytyy ensin. Vai joko sä ehdit? On meinaan meilläkin taas näinä päivinä yks syntymässä. Sitten sitä ollaankin jo kuusinkertainen täti.
Luulen että sä tätiydyt ennen mua, Anna pamahtaa parin viikon päästä.
Joo, mä taisin voittaa tänään. ;)
Onnea!
Lähetä kommentti
<< Home