Minulla on nälkä.

Ihan oikeasti on nälkä. Ei se ole hauskaa.

Selvisin Suolahdesta hengissä! Suolahti oli kuin olikin vielä pystyssä ja ennallaan. Suolahti- Fluctuat, nec mergitur. Aina sitä joutuu kuitenkin miettimään. Minne mä sitten menisin?

Kulmassani on tappi ja kaksi palloa. Ei tääkään ole hauskaa. Jännitti ihan älyttömänsairaanhypermahdottomankarmean paljon, mutta eihän se edes sattunut. Olen niin ylpeä itsestäni ja lävistyksestäni. Vihdoinkin, kahdeksan vuoden jälkeen. Harjoitteluissa ja töissä tulee olemaan ongelmia, mutta mietin sitä sitten. Nyt en jaksa murehtia.

Torstaina olin Lutakossa YADin rockillassa lippuja myymässä. Kivaa oli, kerrankin jotain muuta tekemistä kuin dokaaminen tai telkkari. Kuulin Jermainen, Nakedin ja Deep Insightin keikat. Ajattelin Lutakon suuntaan suunnistaa seuraavan kerran marraskuussa Saran keikalle.

Lauantaina kävin taas stand upissa. Oli hauskaa, joo. Ja sain Marilyn Monroe-kortin. (Oikeesti kirjoitin tohon ensin Manson, mutta onneksi tarkastan tekstini joskus...) Edelliskerta taisi kyllä olla hauskempi, mutta superia tehdä joskus jotain. Ja käytiin vielä Lissun kanssa kahvilla/syömässä. Lissu vielä vei mut melkein kotiin, se jätti mut KÄÄNNÖSPAIKALLE. Sisäpiirin juttu...

VIIME AIKOINA HERÄNNEITÄ KYSYMYKSIÄ:

Voiko eteisestä ja vessasta palaa lamppu samaan aikaan? Vai oliko se sittenkin sulake?
Mitä tapahtuu, jos laittaa 25 w lampun 40 w pesään?
Pitääkö pääkatkaisijasta katkaista virta, kun vaihtaa sulaketta?
Miksi?
Miten kursori voi liikkua itsekseen??

Kuten sanottu, mä en todellakaan ole laatikon terävin veitsi.

Viimeiset viestinnän tunnit. Ikävää. Tulee ikävä erään henkilön nenää... Miettikää sitä.

Vedä käteen - älä suoneen!

Ennen lomaa

Tai korjauksena, eihän meillä lomaa ole, vaan kontaktivapaa viikko. Suolahti saa taas varautua saapumiseeni. Kuinkakohan paljon se on parissa kuukaudessa muuttunut? Onko siellä yleensäkään tapahtunut mitään?

Apua! Kävin tänään varaamassa ajan kulmalävistykseen!!! Olen sellaista halunnut noin kahdeksan vuotta, mutta en malttaisi enää odottaa lauantaihin. Menin vielä äsken katselemaan kauhujuttuja lävistyksistä. Paha virhe... En halua maksaa siitä omaisuutta, jos se koru kasvaa ulos. Sitten se on ja pysyy. Noh, mietitään sitä sitten. Minulla on joka syksyiseen tapaani hirveä hinku muuttaa itseäni. Viikko sitten kävin ottamassa toiset reiät korviini, mistä olen todella ylpeä. Vielä yhden reiän voisi korviin ottaa jahka nämä uudet paranee. Tästä se lähtee...

Annan vempula poikakin sai nimen sunnuntaina. Ihanaa!

Olen lähdössä mukaan YADin toimintaan, mikä on toinen asia, mistä olen todella innoissani. Aina olen halunnut tehdä jotain, ihan mitä tahansa, mutta ei ole tullut lähdettyä mihinkään mukaan. Nyt tein sitten tämänkin. Aikaa saa kai aina jostain revittyä. En ole kovinkaan tunnollinen opiskelija...

Palailen jahka selviän Suolahdesta hengissä.

Karsea lokakuu, hyvä elämä.

Ilmeisesti minuun on iskenyt jonkunlainen syysväsymys. Aamuisin väsyttää niin ja ottaa päähän, kun on pimeää ja taivaalta sataa kaikkea mahdollista sammakoista pieniin mummoihin. Väkisinkin sitä alkaa puoliunissaan kyseenalaistamaan kaiken. Miksi opiskelen? Valmistunko ikinä kuitenkaan? Mitä järkeä missään on?? Mikä on elämän tarkoitus? Onko jumala olemassa? Parin kahvikupin jälkeen osaan kuitenkin arvostaa sitä kaikkea mitä minulla on. Vielä vuosi sitten olin työttömänä jossain Suolahdessa, ei toivoakaan mistään ja suhdekin oli huono. (Ihan kuin se Suolahti ei olisi riittänyt...) Nyt opiskelen korkeakoulussa, asun Jyväskylässä ja olen vapaa tekemään mitä haluan. Mihin tämän vaihtaisin??! Tyytymättömyys on voima mikä saa ihmisen ponnistelemaan ja muuttamaan asioita, se on kehityksen edellytys, mutta joskus se menee liian pitkälle. Jokainen jahtaa onnellisuutta, mutta eihän siihen ole mitään mahdollisuutta, kun jatkuvasti kurkitaan aidan toiselle puolelle. Olen yrittänyt hyväksyä tyytymättömyyden osana persoonaani ja etsiä tasapainoa elämääni, etten jatkuvasti haikailisi sitä mitä en voi saada, mutta vaikeaa se on. Onneksi löydän joka päivä jonkun pienen asian mikä tekee minut onnelliseksi. Se voi olla hyvä biisi radiosta, kaunis maisema tai kutkuttava ajatus ja pienen hetken olen maailman onnellisin. Ehkä ne pienet hetket riittää.

KIVOJA ASIOITA TÄLLÄ HETKELLÄ:

Annan hassu vauva
musiikki
kahvi
valmiit koulutyöt
harjoittelupaikka
maanantain viestinnän tunnit
kiva kämppis
BB
maksamakkara
stand-up
Jyväskylä
nukkuminen