Viitauksena edelliseen.

Niin, se toissapäivän viittaus salamipatukkaan tarkoitti vain sitä mainosta, missä oli se pilaantunut, Marco Bjurström-henkinen salamipatukka. Tuoreet salamit oli pahantuulisia ja ärhäköitä. Luulen, että en ole se pilaantunut...

PÄIVÄN AJATUS:

QUAM BENE VIVAS REFERT, NON QUAM DIU.

Viimeksi pohdiskelin olenko negatiivinen ihminen vai en. Nyt en taida jaksaa kierrellä ja kaarrella. Kirjoitan vaan suoraan mikä pännii tällä kertaa.

Mikä tänään ketuttaa?

Illalla ei ole mitään hauskaa ohjelmassa.
Laitoin kahviautomaattiin 50 senttiä toiveena saada kaakaota, mutta sainkin pelkkää kuumaa vettä. (Kiitos vaan kauheasti, kyllähän siitä 50 senttiä maksaa. Kotonakin aina juon kuumaa vettä.)
Laskut.
Hidas tietokone.
Ajanpuute.
Urheilu.
Ei ole karkkia!!!

Tästä kaikesta huolimatta (tai johtuen) hyvää viikonloppua!

Vapaalla

HaHaa! Tämä on sitten toinen kerta kun kirjoitan tässä kuussa. Taidan kirjoittaa useammin kuin meidän Annikki...

Olin sitten todella fiksu tunnilla ja menin sanomaan, että pidetään tunnit yhteen ja päästään aikaisemmin. Luulin jotenkin, että koulu loppuu tänään aikaisemmin, eikä se tietenkään lopu. Ja nyt meillä on kahden tunnin tauko keskellä päivää. On minullakin motkotuksen aiheet. Mutta kun ei keksi mitään tekemistä. Jos olisin oikeasti fiksu, minulla olisi varmasti tenttikirjoja tai jotain vastaavaa täällä mukana.

Mä aina valitan tänne ihan kaikesta. En kai mä oikeasti ole näin negatiivinen ihminen. Vai olenko? Mietitäänpä kerrankin mitä hyvää elämässä on:

Loma viikolla 9, olkoonkin, että teen silloin täysiä päiviä töissä
Vieressäni istui äsken täydellinen mies =) Hyi minnuu!!!
Nolo kuva opettajasta (hulvattomat viikset)
Työt
Musiikki

Ääh, pakko myöntää. Ei tästä tule mitään! Mä en keksi mitään järkevää. Kai se on myönnettävä, mä olen negatiivinen ihminen. Mä olen salamipatukka.

Nyt tervaa ja höyheniä!

Nyt siis tervaa ja höyheniä äkkiä minulle. Olen hylännyt sankan fanijoukkoni laiminlyömällä törkeästi blogiani. Anteeksi siitä! Lupaan, että kirjoitan useammin satumaisen ihmeellisestä elämästäni. Ja jokaista kiinnostaa...

Muutoksia ei ole pahemmin tässä tapahtunut. Opiskelukiireet jatkuu ja töitäkin yritän tehdä joka päivä. Hieman ehkä asiat edistyy, jotain olen saanut valmiiksi ja laitoin koasille asuntohakemuksen. Kenties saan helpotettua kiireitä muuttamalla Jyväskylään.

En olekaan pitkään aikaan valitellut täällä ihanista naapureistani. Viime yönä joku soitti musiikkia häiritsevän kovalla yli kahteen, eikä siinä muuten mitään, mutta minulla oli herätys 5.20. Mitä siis tein? Manasin naapurit alimpaan helvettiin ja oli mielenkiintoista huomata kuinka voi vituttaa!!! Ajatukset kulkivat valehtelematta kostosta niskalaukaukseen (ihan oikeesti, saunan takana on tilaa). Sitten hakkasin kattiloita lusikalla ja potkin pattereita ja ammetta. Mikään ei auttanut. Nyt olen päättänyt metelöidä mahdollisimman paljon aina kun olen kämpillä. Aloitin jo tänä aamuna huudattamalla musiikkia ja kolistelemalla ja käytävässä vedin sytkärillä kaiteen pinnoja. Joku aamu jätän Pelimiehen soimaan repeatilla kahdeksan tuntia.

Olen kävelevä blondivitsi. Tajusin viime viikolla yhden vitsin, minkä kuulin varmaan kaksi vuotta sitten. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan... Vai?